Perusperiaatteet

Tämän käännöksen on tuottanut Tarja Leblay, Niina Malinen Henna Tossavainen, LAMI ryhmän jäsen (ALTE)

Euroopan neuvostossa aikuisten maahanmuuttajien kielelliseen kotoutumiseen liittyvien hankkeiden (‘Linguistic Integration of Adult Migrants’ LIAM) tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita kehittämään kattavaa kielipolitiikkaa, joka perustuu Euroopan neuvoston yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen, demokratia ja oikeusvaltion periaate.

Näiden perusperiaatteiden täysi kunnioittaminen edellyttää yhtenäistä ja periaatteellista kielipoliittista lähestymistapaa, joka ylittää kotouttamispolitiikan eri toimialojen (sosiaalinen, työvoima, terveys…) rajat ja tietoa sekä maahanmuuttajien että yhteiskunnan oikeuksista ja vastuista.

Euroopan neuvosto on kehittänyt standardien määrittelemiseksi välineitä ja suosituksia, jotka yksilöivät maahanmuuttopolitiikkaa ohjaavat periaatteet. Näitä täydentävät kielipoliittiset suositukset ja työvälineet, jotka on kehitetty tukemaan periaatteiden toimeenpanoa osallistavan kielipoliittisen lähestymistavan ja yhteisesti jaettujen arvojen ja periaatteiden mukaisesti. [Viite 1]
 

Näiden periaatteiden mukaisesti kielipolitiikasta vastuullisia toimijoita pyydetään ottamaan huomioon, että he:

• TOTEUTTAVAT KIELIOHJELMIA JOTKA TARJOAVAT SELVÄN VASTINEEN MAAHANMUUTTAJIEN KIELITARPEILLE AMMATTILLISESSA, SOSIAALISESSA JA TYÖELÄMÄSSÄ; kun maahanmuuttajien välittömät ja keskipitkän ajan tarpeet on tunnistettu, niitä vastaavat kommunikaatiotavoitteet voidaan määritellä ottamalla käyttöön Yleiseurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasoasteikko, kun mietitään tarvetta esimerkiksi oman lapsen opettajan kanssa puhumiseen, naapureiden kanssa puhumiseen, CV:n kirjoittamiseen työpaikkaa varten, jne; [Viite 2]
   
• VARMISTAVAT, ETTÄ OHJELMAT OVAT RIITTÄVÄN AVOIMIA MAAHANMUUTTAJIEN ERILAISUUDEN NÄKÖKULMASTA; ei ole mitään standardimallia, koska maahanmuuttajien henkilökohtaiset tilanteet, tarpeet, ja kyvyt, aikaisempi koulutus ja kielenoppimisen historia sekä kielenoppimiseen tarvittava ja käytettävissä oleva aika voivat vaihdella huomattavasti. Maahanmuutto myös vaihtelee muodoltaan ja kestoltaan, esimerkiksi aiotun keston suhteen. [Viite 3]
   
• TUKEVAT MAAHANMUUTTAJIEN ITSENÄISTEN OPPIMISTAITOJEN KEHITTÄMISESSÄ; kun kurssi on päättynyt, maahanmuuttajien tulisi pystyä hallitsemaan omaa oppimistaan ja itsenäisesti hankkimaan taitoja, joita edellytetään työssä, sosiaalisen verkoston rakentamisessa jne;  Eurooppalainen kielisalkku (ELP) on suunniteltu tukemaan oppimistaitojen kehittämistä, ja maahanmuuttajat voivat käyttää sitä vertaamalla omaa edistymistään EVK:n taitotasoihin. [Viite 4]
   
• VALVOVAT KIELI- JA KULTTUURIKURSSEJA VARMISTAAKSEEN, ETTÄ NIISSÄ NOUDATETAAN KANSAINVÄLISESTI HYVÄKSYTTYJÄ LAADUNVARMISTUSSTANDARDEJA; korkealaatuisten räätälöityjen ja koulutettujen ammattilaisten suunnittelema ja tarjoama kurssi tarvittavine välineineen voi olla kalliimpi, mutta antaa vastinetta rahoille  maahanmuuttajien osallistumisen, motivaation ja oppimistulosten muodossa. [Viite 5]
   
• MÄÄRITTELEVÄT TAITOTASOVAATIMUKSET REALISTISESTI JA JOUSTAVASTI SEKÄ  MAAHANMUUTTAJIEN TODELLISIA TARPEITA JA KAPASITEETTEJA KUVATEN; EVK:tä voidaan käyttää määrittelemään kielitaitoprofiili, esim. A2 taitotaso puhuttuun vuorovaikutukseen, mutta A1 lukemiseen ja kirjoitettuun vuorovaikutukseen sen sijaan, että annettaisiin yhtenäisarvio (A2 kaikista taidoista); sovellettaessa EVK:n taitotasoja virallisiin tarkoituksiin, kuten oleskelulupaan tai kansalaisuuteen, on tärkeää asettaa realistiset taitotasot pitämällä mielessä, että useimmissa yhteiskunnissa syntyperäisten kielenpuhujien ei tarvitse suorittaa tehtäviä, jotka on määritelty EVK:n ylemmillä tasoilla; vaatimus osoittaa ”riittävä” taso tai ”hyvä standardi”  virallisessa kielessä on liian epämääräinen  käytettäväksi ja perustuu  todentamattomalle oletukselle, että integraatio riippuu annetusta taitotasosta. [Viite 6]
   
• VARMISTAVAT, ETTÄ FORMAALIT TESTIT MUKAUTUVAT HYVÄKSYTTYIHIN LAATUSTANDARDEIHIN EIKÄ NIITÄ KÄYTETÄ MAAHANMUUTTAJIEN YHTEISKUNNASTA POISSULKEMISEEN; missä testejä käytetään virallisiin tarkoituksiin, kuten oleskelulupaan ja kansalaisuuteen, niiden tulee olla alan ammattailaiselinten valmistamia, jotta puolueettomuus, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus pystytään varmistamaan; ei ole kuitenkaan selvää yhteyttä kielitestin ja onnistuneen integraation välillä; maahanmuuttajat voivat integroitua hyvin vaikka kielitaito on vähäinen; kielitaito kehittyy ajan kanssa tosielämässä eikä se siksi ole edellytys vaan pikemminkin seuraus yhteiskuntaan osallistumisesta; vaihtoehtoiset arvioinnin muodot kuten Eurooppalainen kielisalkku ELP antavat todisteita siitä, mitä kielenoppija osaa kielellä tehdä, ja voivat täydentää tai korvata EVK:een linkitetyn testin. [Viite 7]
   
• TARJOAVAT TEHOKKAITA KANNUSTIMIA TEHOTTOMIEN SANKTIOIDEN SIJAAN; KOURIINTUNTUVAT KIELENOPPIMISEN PALKKIOT, KUTEN NOPEAMPI TYÖLLISYYS TAI SOSIAALISET EDUT, TARJOAVAT PAREMMAN MOTIVAATION; sanktiot, joiden tavoitteena on pakottaa maahanmuuttajat oppimaan, voivat kuitenkin johtaa tehottomampaan oppimiseen ja negatiivisiin asenteisiin integraatiota kohtaan; kohtuuttomat toimet voivat olla syrjiviä ja loukata maahanmuuttajien ihmisoikeuksia; [Viite 8]
   
• ARVOSTAVAT MAAHANMUUTTAJIEN LÄHTÖKIELIÄ SEKÄ HEIDÄN MONIKIELISTÄ JA MONIKULTTUURISTA IDENTITEETTIÄ; heidän lähtökielensä ovat tärkeässä roolissa integraatioprosessissa; kielisäätelyn monikielisessä ja kulttuurienvälisessä lähestymistavassa on tärkeää osoittaa, että kieliä arvostetaan ja että maahanmuuttajia rohkaistaan siirtämään kieli lapsilleen niiden tärkeän identiteettimerkityksen vuoksi ja siksi, että ne ovat etu koko yhteiskunnalle. [Viite 9]
   

Kielet ovat keskeinen väline kulttuurienvälisen ymmärryksen ja sosiaalisen koheesion rakentamisessa. Isäntämaan kieli tai kielet, joihin maahanmuuttajat pyrkivät integroitumaan ja kielet, jotka jo ovat osa heidän kielellistä repertuaariaan muokkaavat heidän identiteettiään aktiivisina, demokraattisina kansalaisina. Yhteiskunnassa monikielinen ja kulttuurienvälinen lähestymistapa kielenopetukseen varmistaa sen, että kielestä tulee inkluusion väline, joka yhdistää mutta ei erottele ihmisiä.

JS